maanantai 19. maaliskuuta 2012

HUOH.


Viime maanantaina menetin hermoni lopullisesti ja olin jälleen hajota pieniksi paloiksi. Sain kuitenkin pitkien pohdiskelujen, raivoamisen ja itkemisen jälkeen koottua itseni edes jotenkin kasaan ja kaikki oli aivan kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan, tai ainakin melkein. Asia, joka muuttui viime maanantaina on sosiaalisenmedian käyttöni. Viime maanantaina tein sen, mitä olen jo pidempään pohtinut ja poistin oman facebook-profiilini. Mikä vapaus! Jos joku on koskaan miettinyt, että voisi ehkä lopettaa facebookin käytön rohkaisen heitä tekemään nyt sen ratkaisevan klikkauksen, joka vapauttaa heidät facebookin vallan alta.

Jos voisin lähtisin heti paikalla Himalajan vuoristoon, jotta saisin olla aivan yksin, mutta kai täällä pitää vain sinnitellä ja yrittää vakuuttaa opettajat lasten ohjaustaidoistani liikunnan saralla, kun perjantaina suoritan elämäni ensimmäisen näytön. Sen jälkeen vielä yksi viikko työssäoppimista ja sitten hiljentymään ja rauhoittumaan kotiin.

2 kommenttia:

  1. Some on jännä asia, toiset tykkää ja toiset ei. Itse en varmaan poistuisi sieltä koskaan. Monet ystäväni ovat siellä, ja samalla hoidan kouluasioitakin FB:ssä. Tosin, yksityisasetukseni ovat tiukat, ja minua on hankala löytää sieltä. En kuitenkaan halua täysin ventovieraita töllistelemään asioitani. Ja näin täysin BTW google + on aivan surkea. Tein sinne profiilin, mutta en saa sitä ollenkaan pois. Että kiva.

    VastaaPoista
  2. Ei minua yksityisyys sinänsä pelota, vaan se, että istunko todella vielä kymmenen tai viidentoista vuoden päästä tuijottamassa tietokoneeni näyttöä, odottaen, että joku 700sta fb-"kaveristani" kirjoittaa uuden niin "tärkeän" tilapäivityksen. ja juu, google+ on aivan yhtä hirveä, mutta säilytän profiilini siellä, koska, muuteen muutamaan (peräti kolme kaveriani käyttää kyseistä palvelua) kaveriini olisi vaikeaa pitää yhteyttä.

    VastaaPoista